Harsosääskien invaasio

Juuri kun aloin nauttia taimien aluista, siementen uskomattomasta voimasta luoda uutta elämää, ne iskivät. Ensin niitä oli vain pari, baananikärpäsiä, ajattelin. Sitten tuli muutama lisää, ja taas muutama, kunnes en enää voinut ummistaa silmiäni: harsosääskiltä.

Ihanat taimeni kuhisivat elämää, jota en sinne halunnut. En ollut kohdannut moista ongelmaa aiemmin. Mikä siis neuvoksi?

Onneksi olin muutama kuukausi sitten bokashi-innostukseni myötä liittynyt Suomi-bokashi Facebook-ryhmään, joten laitoin sinne tiedustelun ötököistä. Diagnoosin mukana tulivat myös hoito-, tai suoremmin sanottuna, harsosääskien tappo-ohjeet.

Käyn ohessa läpi Bokashi-Suomi ryhmän toisen perustajan taannoin listaamia ohjeita harsosääskien hävittämiseksi. Kunkin ohjeen yhteydessä kerron myös omista kokemuksistani niiden noudattamisessa. 

* Kelta-ansat ruukkuihin, aikuiset sääsket tarttuvat niihin.

Öö, mitä nämä ovat ja mistä näitä saa? Sain selville, että puutarhamyymälöissä ja rautakaupoissa on kelta-ansoja. Hankin omani K-raudasta jo samana iltana kun diagnoosi tuli. Ne vaikuttivat hyvin kalliilta (9,90e / 10kpl) mutta nyt ei ollut aika säästellä, ajattelin.

Kelta-ansojen käyttö osoittautui haastavaksi, sillä ansat todella ovat huippuliimapintaisia. Sain revittyä muutaman lehden irti kasveista ja hiuksia päästäni, kun koitin viritellä ansoja kasvien ja ikkunan väliin. 

Lopulta onnistuin ja melko pian ansoihin alkoikin ilmestyä mustia öttiäisiä. 

* Imuroin sääskiä, jos niitä on hirveän paljon. 

Tämä tuntui aluksi todella omituiselta ohjeelta: kuka nyt kasveja imuroisi?! Olin kuitenkin sen verran pulassa kuhisevien harsosääskien kanssa että otin kiltisti imurin käteen ja aloin hommiin.

Tämä osoittautui todella vaikeaksi tehtäväksi. Useampaan otteeseen imuri imaisi kasveja sisäänsä ja sain nipin napin pelastettua tomaatin taimeni imurin kidasta. Lopulta löysin hyvän tyylin joka tuntui toimivan. Möyhin ensin sormella multaa kasvien ympäriltä ja koputtelin kovaa ruukkujen reunaan. Tällöin sääsket yleensä pöllähtivät ruukusta ja minä imurin kanssa kärppänä niitä imuroimaan toisella kädellä kasveista kiinni pitäen. Stressaavaa, mutta tuntui toimivan!

* Kastelen kasvit alakautta, jotta mullan pinta pysyy kuivana.

Tämä on haastava ohje noudattaa, jos ei ole altakasteluruukkuja. Itse olen istuttanut moniin erilaisiin ruukkuihin pohtimatta ollenkaan että kohtaisin tällaisen ötökkähaasteen ja minulla ei ole yhtään altakasteluruukkua käytössä! Keksin tähän sellaisen kikan, että koetan pitää pintamullan kuivana, ja kastelen kasveja tekemällä syvän kolon kasvin viereen multaan, johon kaadan vettä ja sen jälkeen peittelen kuopan kuivalla pintamullalla.

*Vahvistan kasveja – ne saavat EMaa, Terrafert/Tohtorin Maata ja nMK5/MKV (siinä on chiliä ja valkosipulia). EMaa ja MK5/MKV voi suihkuttaa kasveihin, sääsket eivät tykkää siitä.

Nyt tuli koodikieltä. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä EMa on. Painelin taas K-rautaan, mutta sieltä ei löytynyt apua. Painelin takaisin Facebookin Bokashi-ryhmään ja sain kuulla että EMa on ravinneliuosta, jota voi tilata esimerkiksi bokashi-ryhmän toisen perustajan Viidakkotohtori-sivustolta.

Sain eilen postissa oman pakettini ja suihkuttelin tyytyväisenä EMalla höystettyä kasteluvettä kasvieni päälle. Nyt jään innolla seuraamaan sen vaikutuksia. 

*Mullan pinnalle voi laittaa halkaistun raa’an perunan, joka houkuttelee toukkia. *Taimiruukuista kannattaa poistaa varovasti mullan pintakerros, jossa saattaa olla toukkia.

Toisen harsosääskiaallon iskiessä pari päivää sitten aloin kuopimaan multaa perusteellisemmin. Asettelin perunoita ruukkuihin ja etsiskelin toukkia veitsellä. 

Sieltähän niitä alkoi löytyä. Ensimmäinen reaktioni oli paniikki ja yökötys. Toukkia oli paljon, ja ne olivat eri kasvuvaiheessa. Osa näytti olevan muuttumaisillaan harsosääskeksi ja osa vielä hyvin toukkamaisia. Aloin kerätä toukkia lautaselle ja pakottauduin havainnoimaan niitä. Jotkut nostelivat yläruumistaan, ikään kuin katsoakseen lautasen laidan yli.

Pikkuhiljaa yökötys vaihtui uteliaisuudeksi ja huomasin seuraavani toukkien liikehdintää mielenkiinnolla. 

*Mullan pinnalle voi laittaa hiekkaa perliittiä, pitää pinnan kuivana. *Huonekasvien läheisyydessä voi pitää pienessä kupissa makeaa mehua, johon on laitettu tippa astianpesuainetta. Mehu houkuttelee ne ansaan ja astianpesuaine varmistaa että ne hukkuvat.

Oheisia ohjeita en ole kokeillut, mutta harkitsen vakavasti pintamullan kattamista jollakin hakkeen omaisella. 

Kaiken kaikkiaan harsosääskien kanssa taistelu on ollut sekä uuvuttavaa että opettavaista. Sääsket ovat tuoneet minut lähemmäksi kasvejani: halu suojella kasvien juuria on saanut minut myös tajuamaan juurien olemassaolon ja niiden merkityksen kasville paljon paremmin.

Kasvien juuret ovat alkaneet näyttäytyä minulle ihmeellisinä, elävinä, hengittävinä eliminä. Kun kosken juuria, tunnen voimakasta intiimiyden tunnetta: menen yksityiselle alueelle, toisen tontille. 

Kosketukseni kasvien juuriin on myös havainnollistanut minulle konkreettisesti kasvien kasvua: niiden kykyä pysyä pystyssä, ruokkia ja tulla ruokituksi, tuntea ja tiedostaa. Lentävät, kasvien yllä pörräävät harsosääsket ovat tehneet minulle näkyväksi maanalaista elämää – ja sitä, että kaikella elämällä on oma paikkansa.

“Harsosääski on osa luontoa, sillä on oma tehtävänsä, oma paikkansa luonnossa. Se on hajottaja, se tekee työtään – pilkkoo ja hajottaa kuolevia kasvinosia. Harsosääski on luonnon siivooja, ja hyvä apuri oikeassa paikassa. Väärässä (meidän mielestä!) paikassa se on harmillinen. Ne viihtyvät kosteassa mullassa ja syövät bioja ja kasvien ohuita hiusjuuria. Jos tiedän että mullassani on harsosääskiä, en käytä sitä sisäkasveille. Ulkona sille löytyy luonnollisia vihollisia, joten siellä ne eivät haittaa.” – Gita, Bokashi-Suomi Facebook-ryhmä